Hyvä parisuhde parantaa haavoja: haastattelu Heli Pruukin kanssa

Hyvä parisuhde

Heli Pruuki on pari- ja seksuaaliterapeutti, ison perheen äiti ja Nurmijärven perheasiain neuvottelukeskuksen johtava perheneuvoja. Häneltä on juuri ilmestynyt yhdessä Marjo Timorian ja Markku Väätäisen kanssa kirjoitettu kirja Pari suhteessa – Tunne itsesi, uskalla rakastaa.

Keskustelimme hyvästä parisuhteesta, parisuhteen korjaavasta vaikutuksesta ja tavoista tehdä suhteesta vielä toimivampi.

Millainen on hyvä parisuhde?

Hyvässä parisuhteessa kumpikin saa olla oma itsensä, ja sallii saman toiselle. Tärkeää on myös yhteenkuuluvuuden tunne.

Suhde sisältää luottamusta ja turvallisuutta ja toisen kanssa on hyvä olla. Kumpikin kantaa oman osuutensa vastuusta perheen ja parisuhteen asioista. Itsestään selvää on, että suhde ei sisällä minkään sortin väkivaltaa tai pakottamista.

Miten parisuhde voi parantaa lapsuuden ja myöhemmän elämän tuomia haavoja?

Esimerkiksi turvattoman lapsuuden kokenut voi löytää turvallisen kumppanin ja tätä kautta saada elämäänsä sellaista, mitä on kaivannut ja jäänyt vaille. Hyvä parisuhde voi olla korvaava, jopa korjaava kokemus. Kuitenkin silloin, kun haavoista ja traumoista ei olla tietoisia, ne saattavat eri tavoin pulpahdella esiin parisuhteessa ja vaikeuttaa sitä. Esimerkiksi aiheeton mustasukkaisuus, turvattomuus tai aggressiivisuus juontavat yleensä juurensa aiemmista kokemuksista, usein lapsuudesta. Omaa historiaansa ja vaikeuksiaan kannattaa siis tutkia, tulla niistä tietoiseksi ja käsitellä niitä. Tiedostettu ei kummittele samalla tavoin hallitsemattomasti kuin tiedostamaton, siihen voi enemmän vaikuttaa itse.

Onko eduksi, jos kumppaneilla on keskenään samanlaisia vaikeita kokemuksia (esim. hylkäämistä tai turvattomuutta) vai pikemminkin erilaisia?

Harva valitsee tietoisesti sen, keneen ihastuu tai rakastuu. Saman- tai erilaisen taustan merkityksen sijaan pidän tärkeänä sitä, löytyykö parin välille yhteys ja ymmärrys. Kaikkea ei tarvitse kokea itse, mutta silti sitä voi ymmärtää. Kannustaisin puhumaan ja kuuntelemaan toista. Ulkoapäin tarkasteltuna hyvinkin erilaisten perheiden lasten tunnekokemus voi olla hämmästyttävän samankaltainen. Esimerkiksi sekä väkivaltaisessa alkoholistiperheessä että uskonnollisesti ahdistuneessa perheessä voi syntyä lapselle turvaton, ahdistunut ja varuillaan oleva tunnekokemus. Etenkin vaikeista taustoista tulevien on tärkeää opetella tunnistamaan omia tunteitaan ja puhumaan niistä, jotta ne eivät kertyisi vaikeasti käsiteltäviksi möykyiksi ihmisen sisään.

Täytyykö toisen osapuolen olla vahvempi ja haavattomampi?

Hyvä parisuhde ei ole hoito- eikä terapiasuhde, eikä sen kuulu olla riippuvuussuhde. Kummankaan velvollisuus ei ole pysyvästi kannatella tai tukea toista, vaan hyvässä suhteessa kumpikin saa olla vuorollaan vahva ja heikko, kumpikin saa tarvita ajoittain tukea toiselta. Isompiin henkilökohtaisiin prosesseihin ja suurempaan tarvitsevuuteen kannattaa hakea apua itselleen muualta. Sitä varten on tarjolla monenlaista terapiaa ja muuta apua.

Miten hyvä parisuhde vaikuttaa lapsiin?

Vanhempien parisuhteen voi ajatella olevan lapsen pesä tai koti. Sillä on suora merkitys lasten hyvinvoinnille – vanhempien pahoinvointi tai jatkuva riitely voi olla vakavasti traumatisoivaa. Mielestäni lapset eivät ole mikään syy jatkaa huonoa ja rikkovaa parisuhdetta. Mutta he ovat loistava syy laittaa parisuhde kuntoon.

Miten ongelmallisesta parisuhteesta saa hyvän?

Ongelmallisesta parisuhteesta ei aina saa hyvää, ja aina ei kannata edes yrittää. Kun mukana on väkivaltaa, pakottamista, vakavaa mustasukkaisuutta tai ylilyövää kumppanin kontrolloimista, voi olla viisainta päättää suhde. Mutta myös tällaisia epäterveitä keinoja suhteessaan käyttävä voi tulla niistä tietoiseksi ja ottaa toiminnastaan vastuun. Esimerkiksi kontrollintarpeeseen ja mustasukkaisuuteen on aina syynsä, ja usein ne löytyvät varhaisesta turvattomuudesta ja epäluottamuksesta toiseen ihmiseen tai omaan rakastettavuuteen. Näitä syitä voi tutkia ja purkaa rakentavalla tavalla, jotta ne eivät enää vaikeuttaisi parisuhdetta. Itseensä tutustuminen ja omasta puolestaan vastuun ottaminen on tärkein tie rakentaa osaltaan suhteesta parempaa. Kumpikin voi kantaa vain oman osansa vastuusta.

Miten parisuhteessa kannattaa toimia päivittäin, jotta se olisi hyvä ja parantava?

Hämmästyttävän monet puhuvat kumppanilleen rumasti ja töksähtävästi, jopa arvostellen ja kiroillen. Sellainen ei ole hyväksi kenellekään. Kotona kuuluu olla hyvä ja mukava olla, ja puhetapa on osa sen ilmapiiriä. Ystävällisyys ja toisen huomioonottaminen on tärkeää, ja kun harmittaa, siitä kannattaa puhua rauhallisesti. Sinä-viestien eli toisesta puhumisen ja syyttelyn sijaan kannattaa valita minä-viestejä, eli omasta puolestaan puhumista: ”Minusta tuntuu, minä toivoisin, minä tarvitsen…” Sellaista toisen on helpompi ottaa vastaan.

Puhumisen tavan lisäksi kuuntelemisella on merkitystä intiimissä ja läheisessä parisuhteessa. Hyvin tavallista on, että kuuntelemista vaikeuttavat omat ennakkoasenteemme, pelkomme sekä reaktiomme, ja se, että mietimme vastauksia kun toinen vielä puhuu. On tärkeää opetella tietoisesti kuuntelemista. Sitä, että koettaa kuunnella niin että toinen kokisi tulevansa oikein ymmärretyksi.

Mitä haluaisit lopuksi sanoa?

Ihmisten tarinat ovat hyvin erilaisia eikä “oikeanlaista” ole olemassa. On monta reittiä hyvään elämään ja hyvään parisuhteeseen, ja jokaisen on löydettävä omansa.

Parisuhdekirja kehottaa tutustumaan itseen

Lisää voi lukea kirjasta Heli Pruuki, Marjo Timoria, Markku Väätäinen: Pari suhteessa – Tunne itsesi, uskalla rakastaa. Otava 2013.

Onko sinulla kysyttävää? Ota yhteyttä osoitteeseen [email protected]

Lähteet

1Sähköpostihaastattelu Heli Pruukin kanssa.

Tietoa kirjoittajasta: Stephanie Wood

Katso lisää artikkeleita Stephanie Wood